|
Maksuttomuudesta luopuminen ei kehitä suomalaista koulutusjärjestelmää |
SAMOKin uudenvuodenaattona julkaistussa kommentissa puututaan pääministeri Vanhasen näkemyksiin korkeakoulutuksen kehittämisestä. SAMOKin kommentin mukaan koulutuksen kaupallistaminen olisi väärä tapa kehittää koulutusjärjestelmää.
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry
Mäkelänkatu 56, 3. krs
00510 HELSINKI
http://www.samok.fi/
KOMMENTTI
31. joulukuuta 2006
Julkaisuvapaa heti
MAKSUTTOMUUDESTA LUOPUMINEN EI KEHITÄ SUOMALAISTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ
Pääministeri Matti Vanhanen kertoi tänään Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa näkemyksistään Suomen koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyen. Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry näkee Vanhasen tavoin koulutusjärjestelmän kehittämisen yhtenä tulevan hallituksen merkittävimmistä tavoitteista.
Kehittämisen lähtökohtana on kuitenkin oltava, että korkeakoulutus on tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Koulutuksen kaupallistaminen ei kehitä koulutusjärjestelmää. "Maksuton ja laadukas korkeakoulutus on ollut yksi tärkeimpiä tekijöitä Suomen menestyksessä vuosikymmenien ajan. Tulevaisuudessa tarve kaikkien lahjakkuusreservien käyttöön saamiseksi korostuu entisestään, eikä kouluttautumiselle tai jatkokouluttautumiselle ole näin ollen järkevää asettaa esteitä", painottaa SAMOKin vuoden 2007 puheenjohtaja Hannu Murisoja. "Lukukausimaksujen käyttöönotto ei toisi korkeakouluille merkittäviä lisätuloja, eikä edistäisi tavoitteita, joita korkeakoulujen kansainvälistymiselle on asetettu", Murisoja jatkaa.
Suomen paras valtti ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemisessa on opintojen maksuttomuus. Lukukausimaksujen sijasta olisi panostettava nykyistä enemmän ulkomailta tulevien opiskelijoiden kotouttamiseen osaksi yhteiskuntaa. Käytännöntoimia tämän saavuttamiseksi olisivat esimerkiksi ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille tarjottavien tukipalveluiden ja suomen kielen opintojen tarjonnan kehittäminen.
Korkeakoulutusta, kuten koko koulutusjärjestelmääkin tulee tarkastella kokonaisuutena. Suomalainen korkeakoulutusjärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. "On hyvä, että rakenteellisen kehittämisen tarpeeseen myös yliopistosektorin puolella ollaan vihdoin heräämässä. Korkeakouluverkon toimintaa on molemmilla sektoreilla tehostettava yksikkörakennetta kokoamalla", Murisoja myhäilee.
Rakenteellisen kehittämisen on palveltava koulutusta ja sen sisältöä, eikä olla ainoastaan taloudellisesti perusteltua. Kehittämistoimenpiteiden on myös selkeytettävä korkeakoulusektoreiden profiilia. Ammatillinen korkeakoulutus tulee keskittää ammattikorkeakouluihin, jolloin yliopistoissa voitaisiin keskittyä uutta tietoa luovaan tutkimukselliseen korkeakoulutukseen.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Hannu Murisoja, 020 756 9670
koulutuspoliittinen vastaava Mikko Majander, 020 756 9674
|
|
Viimeksi päivitetty ( 31.12.2006 kello 17:01 )
|
