|
|
|
SAMOK antoi lausunnon koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta |
SAMOK antoi 20.12.2006 opetusministeriölle pyydetyn lausunnon koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007-2012. Lausunnossaan SAMOK puuttuu muun muassa siihen, että opiskelijan on oltava tasavertainen ammattikorkeakouluyhteisön jäsen ja opiskelijakunnille on turvattava riittävät toimintaresurssit ammattikorkeakouluissa.
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry
Mäkelänkatu 56, 3. krs
00510 HELSINKI
http://www.samok.fi/
LAUSUNTO
20. joulukuuta 2006
Opetusministeriö
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007-2012 kunnioittavasti seuraavaa:
Yleistä
SAMOK korostaa, että Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 on luotava aidossa yhteistyössä eri koulutuspoliittisten toimijoiden kesken. Korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä on seuraaville vuosille vaativia haasteita, joiden vastaamiseen tarvitaan opiskelijoiden, korkeakoulutuksen järjestäjien ja valtionhallinnon avointa keskustelua ja luovaa yhteistoimintaa. Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry haluaa omalta osaltaan olla luomassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2007-2012 ja vaikuttaa sitä kautta koulutuksen kehittymiseen.
Opiskelijan asema, opetuksen kehittäminen ja opetushenkilöstö
Opiskelijan on oltava tasavertainen ammattikorkeakouluyhteisön jäsen. Opiskelijakunta toimii lakisääteisesti kaikkien opiskelijoiden edustajana ammattikorkeakoulussa. Opiskelijakunta on osa ammattikorkeakoulua, ja opiskelijakunnan riittävät toimintaresurssit on turvattava ammattikorkeakoululle suunnatusta rahoituksesta. Riittävät toimintaresurssit tarkoittavat asianmukaisia tiloja, nykyaikaista toimistotekniikkaa sekä toiminnan mahdollistavia henkilöresursseja. Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan ilmapiirin tulee rohkaista aktiiviseen kansalaisuuteen ja kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan.
Ammattikorkeakoulutusta tulee kehittää jatkuvan opetussuunnitelmatyöprosessin kautta, ja opintokokonaisuuksien ydinainesta tulee arvioida säännöllisesti. Samanaikaisesti on tarkkailtava, että opintojakson kuormittavuus ja laajuus vastaavat toisiaan. Opetussuunnitelmatyön tulee perustua tutkinnon sekä sen sisältämien opintokokonaisuuksien osaamistavoitteisiin, ja opiskelijoiden ja työelämän on oltava mukana jo suunnitteluvaiheessa. Opiskelijoiden antama palaute ja kehitysideat on huomioitava tulevissa opetussuunnitelmissa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan on oltava integroituna perus- ja ammattiopintoihin ja sen tulee tukea ja kehittää opetusta.
Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöllä tulee olla lainsäädännön määrittelemä pätevyys ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua opettaja- ja asiantuntijavaihtoon. Opettajakunnan pedagogiseen pätevöitymiseen ja työelämätietouden ajantasaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi ammattikorkeakoulun on huolehdittava, että opetushenkilöstöllä on riittävät valmiudet ja resurssit opiskelijoiden ohjaamiseen. Opetushenkilöstön ohella ammattikorkeakoulussa tulee olla ohjaukseen erikoistunutta henkilöstöä.
Vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus
Ammattikorkeakoulun on vastattava koulutuksen laadusta. Laadun kehittämisen tulee tähdätä opiskelijan parempaan oppimiseen. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen laadun kehittämistyöhön on mahdollistettava ja se on nähtävä osana opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista. Valtakunnallista auditointijärjestelmää tulee edelleen kehittää ja on pyrittävä löytämään uusia, paremmin kehitystä ja laatua kuvaavia mittareita. Ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmät on jalkautettava käytäntöön ja jokaisessa ammattikorkeakoulussa on oltava toimiva palautejärjestelmä.
Ammattikorkeakoulutuksen tehokkuuden lisäämiseksi tehtävien toimien tulee keskittyä opiskeluedellytysten parantamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opiskelijoiden ohjaukseen, opiskeluihin siirtymisen tehostamiseen ja ammatillisen kasvun tukemiseen opiskeluaikana. Toisen asteen opintojen ohjausta ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja tulee kehittää siten, että motivoituneet ja riittävät jatko-opintovalmiudet omaavat opiskelijat tulevat valituiksi. Tasa-arvoiseen opiskelijavalintajärjestelmään ei kuulu työmarkkinaetuuden vuoksi tapahtuva hakuprosessi eli pakkohaku. Opintojen suorittamista voidaan tehostaa tarjoamalla opiskelijoille aito mahdollisuus opintojen suorittamiseen koko kalenterivuoden ajan.
Tehokkaan opiskelun mahdollistamiseksi opiskelijoiden toimeentuloon on tehtävä pikaisia parannuksia. Opintotuen tulee muodostua opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisena. Useiden eri tutkimusten, esimerkiksi Opiskelijatutkimus 2003:n mukaan, suurin osa korkeakouluopiskelijoista elää virallisten köyhyysrajojen alapuolella. Opintorahan merkittävä tämänhetkinen jälkeenjääneisyys ei mahdollista opiskelijoiden täysipainoista opiskelua. Asumisen tukemisen järjestelmä on uusittava tavoitteena yksi, yhtenäinen asumisen tukemisen järjestelmä.
Opiskelijan hyvinvointi on ehdoton edellytys opintojen etenemiselle ja valmistumiselle. Opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää laadukkaalla ja kattavalla opiskeluterveydenhuollolla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto ei kuitenkaan toteudu kansanterveyslain mukaisesti kaikilla paikkakunnilla, ja erityisesti terveyspalvelujen saatavuudessa on suuria epäkohtia. Opiskeluterveydenhuollosta tulee säätää erillinen laki, joka määrittelee yksityiskohtaisesti opiskelijoiden terveydenhuollon sisällöt sekä rahoitus– ja järjestämistavat ja –vastuut.
Rakenteellinen kehittäminen ja ohjausjärjestelmät
Korkeakouluverkon toimintaa tulee tehostaa yksikkörakennetta kokoamalla ja kehittämällä. Ammattikorkeakouluverkkoa tulee kehittää ensisijaisesti ammattikorkeakoulujärjestelmän lähtökohdista samalla huomioiden myös korkeakoulutusjärjestelmän kokonaisuus. Yliopistoverkon toimintaa on tehostettava vastaavin periaattein. Jokaisen koulutusyksikön tehtävän ja olemassaolon tulee olla korkeakoulujärjestelmän kokonaisuuden ja alueellisen vaikuttavuuden kannalta perusteltua. Jokaisen korkeakouluyksikön on oltava kooltaan sellainen, että tasokkaan korkeakouluyhteisön kehittyminen on mahdollista. Ammattikorkeakouluverkon tulee kuitenkin säilyä valtakunnallisesti kattavana. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden on palveltava koulutusta ja sen sisältöä, eikä olla ainoastaan taloudellisesti perusteltua. Muutoshankkeissa on kuultava muutosten kohteina olevien ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia.
Korkeakoulutuksen tutkintorakennetta tulee kehittää pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan koulutustarvetta vastaavaksi. Ammatilliseen ja akateemiseen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen jaon tulee olla selkeä ja läpinäkyvä. Profiloitumisen tulee näkyä tutkintojen koulutussisällöissä ja niiden tuottamassa osaamisessa. Ammatillinen korkeakoulutus tulee keskittää ammattikorkeakouluihin. Yliopistojen tulee keskittyä uutta tietoa luovaan tutkimukselliseen korkeakoulutukseen. Aidon duaalimallin saavuttaminen vaatii kummankin korkeakoulusektorin profiilin kirkastamista.
Opiskelijalla ja jo valmistuneella tulee olla joustava mahdollisuus siirtyä korkeakoulutuksen sektorilta toiselle. Mahdollisten siltaopintojen määrittämiselle ja mitoitukselle on sovittava yhteiset kriteerit, joilla varmistetaan opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu, siirtyivätpä he sitten yliopistosta ammattikorkeakouluun tai toisin päin. Määritys- ja mitoitusprosessin on oltava opiskelijalle läpinäkyvä.
Ammattikorkeakoulujen autonomiaa tulee vahvistaa valtionohjauksen selkeiden raamien sisällä. Opetusministeriön harjoittamaa valtiollista korkeakouluohjausta tulee vahvistaa. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen tulee perustua suoritettuihin tutkintoihin sekä opiskelijamäärään. Lisäksi rahoituksen on kannustettava ennakointiin, laatuun ja tuloksellisuuteen. Julkisen perusrahoituksen on katettava kaikkien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ei saa täydentää lukukausimaksujärjestelmällä.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmät
Opiskelijan on saatava ammattikorkeakoulutukseen tiiviisti integroitujen kehityshankkeiden ja tutkimusten kautta hyvä yhteys työelämään. Tutkimus- ja kehitystoiminnan on oltava vahvasti sekä opiskelijan että työelämän tarpeita vastaavaa ja sen tulee tukea ja kehittää opetusta. Ammattikorkeakoulujen tulee voida laajentaa rahoituspohjaansa tutkimus- ja kehitystyön kautta.
Kansainvälistyminen
Korkeakoulujen kansainvälistymisen syventäminen on tärkeää ja se tulee huomioida korkeakoulun kaikessa toiminnassa. Opetusministeriön asettamiin määrällisiin tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä, mikäli kansainvälistymiseen ei ohjata rahoitusta ja resursseja. Kaikille ammattikorkeakouluille on luotava edellytykset kansainvälistyä lisäämällä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää luomalla kattava stipendijärjestelmä ja säilyttämällä tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus. Korkeakoulujen opiskelijoiden sekä opetus- ja hallintohenkilökunnan kulttuurien välisiä kompetensseja sekä kielivalmiuksia on kehitettävä.
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tukipalveluja ja kotimaisten kielten opetusta on parannettava. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulee selvittää, miten yhteistyötä voitaisiin tehdä suomen ja ruotsin kielen kurssien tarjoamiseksi. Kielenopetuksen lisäksi ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi järjestää myös kulttuuriopintoja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen tukemiseksi. Ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattujen työharjoittelupaikkojen lisääminen on tärkeää. Erilaisia korkeakoulujen ja työnantajien välisiä yhteistyöprojekteja tulisi tukea ja hyviä käytänteitä levittää.
SAMOK on samaa mieltä Tiede- ja teknologianeuvoston kanssa siitä, että koulutusjärjestelmä on kauttaaltaan kansainvälistettävä, ja jokaisella valmistuvalla opiskelijalla on oltava riittävät valmiudet kansainväliseen kanssakäymiseen. Jokaiseen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tulee sisällyttää kansainvälinen opiskelumoduuli, jonka voi suorittaa Suomessa, ulkomailla tai verkko-opintoina.
Ammattikorkeakoulututkinnoista tulee tehdä kansainvälisesti yhteismitallisia kuitenkaan tinkimättä kansallisista hyviksi havaituista ominaispiirteistä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistämisen keinoja tulee selvittää ja näiden opintojen kansainvälisyyden osuus tulee määrittää. Uusien koulutusohjelmien tulee olla yhteensopivia Bolognan prosessissa sovitun kolmiportaisen tutkintorakenteen kanssa. Esimerkkinä sopimuksen huonosta toteutumisesta on uusi työnjohdon koulutusohjelma, joka on poikkeava, ylimääräinen tutkintoporras. Ammattikorkeakoulujen kehitysyhteistyötoimintaa on tuettava opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmilla.
Tasa-arvo
Korkeakoulutuksen tulee olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla riippumatta sosioekonomisesta taustasta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Koulutuksen tulee olla maksuton julkinen palvelu. Opiskeluympäristön on oltava esteetön, turvallinen ja opiskelijoiden hyvinvointia tukeva.
Väestön sivistystaso ja osaavan työvoiman saatavuus
SAMOK katsoo, että koulutustarpeen ja työvoiman saatavuuden arviointia varten olisi perustettava koulutusneuvosto, jossa olisivat edustettuina valtiovalta, korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset sekä opiskelija- ja työmarkkinajärjestöt. Tämä koulutusneuvosto arvioisi myös tarpeen kolmannen syklin ammattikorkeakoulututkinnolle, mikäli työelämästä tai yhteiskunnasta löytyy sitä vaativia osaamistarpeita.
Maahanmuuttajat
Koulutusjärjestelmän tulee osaltaan edesauttaa maahanmuuttajaväestön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ottaen huomioon Suomen kasvavan osaajatarpeen on tärkeää, että opiskelijat sitoutetaan osaksi yhteiskuntaa jo opintojen aikana ja tätä kautta pyritään varmistamaan heidän jäämisensä maahan myös opintojen päätyttyä. Perus- ja toisen asteen opetuksen ja opintojenohjauksen pitää osaltaan tukea maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia ja kannustaa heitä jatkamaan korkeakouluopintoihin.
Aikuisväestön osaaminen
Suomalaisen koulutusjärjestelmän on mahdollistettava yksilöllinen elinikäisen oppimisen polku. Tasa-arvoisten aikuiskoulutusmahdollisuuksien saavuttamiseksi on tärkeää, että sosiaali- tai koulutuspoliittiset syyt eivät muodostu esteeksi aikuiskoulutukseen osallistumiselle. SAMOK näkee välttämättömäksi lisätä joustavia mahdollisuuksia opintojen suorittamiseksi. Näitä ovat mm. koulutusjärjestelmän ulkopuolella opitun tunnustaminen osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen, virtuaaliopinnot ja kesäaikaan toteutettava opetustarjonta. Joustavuuden lisääminen koskee niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuksessakin opiskelevia.
Avoin ammattikorkeakoulu tulee nähdä erityisenä voimavarana aikuisväestön oppimismahdollisuuksien kehittämisessä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjottavien opintojen on oltava ammattikorkeakoulutasoisia ja opintotarjonnasta tulee olla mahdollisuus muodostaa myös laajoja opintokokonaisuuksia. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusta tulee kehittää osana ammattikorkeakoulujen perustoimintaa huomioiden työelämän alueelliset vaatimukset.
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tulee kehittää ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta, huomioiden työelämän, yhteiskunnan sekä opiskelijoiden tarpeet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon hakukelpoisuuden saavuttamiseksi säädetystä, vähintään kolmen vuoden työkokemusvaatimuksesta ei saa tinkiä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistämisen keinoja tulee selvittää ja näiden opintojen kansainvälisyyden osuutta tulee määrittää. Mikäli työelämästä tai yhteiskunnasta löytyy sitä vaativia osaamistarpeita, ammattikorkeakoulujärjestelmään luodaan kolmannen syklin tutkinto. Kolmannen syklin ammattikorkeakoulututkinnon tarve tulee arvioida koulutusneuvostossa.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAYHDISTYSTEN LIITTO – SAMOK RY
Heikki Kaisto Jani Hyppänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
koulutuspoliittinen vastaava Päivi Keränen, 020 756 9674
koulutuspoliittinen sihteeri Veli-Matti Taskila, 020 756 9683
|
|
|
|
|
