|
SAMOK antoi lausunnon asuntojen vuokrauksesta |
SAMOK antoi 20.12. oikeusministeriölle pyydetyn lausunnon vuokra-asuntojen välittämisestä. Lausunnossaan SAMOK puuttuu muun muassa määräaikaisten vuokrasopimusten yleistymiseen sekä siihen, että määräaikaiset vuokrasopimukset heikentävät vuokralaisen asemaa.
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry
Mäkelänkatu 56, 3. krs
00510 HELSINKI
http://www.samok.fi/
LAUSUNTO
20. joulukuuta 2006
Oikeusministeriölle
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry kiittää mahdollisuudestaan tulla kuulluksi ja lausuu pyydettynä oikeusministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle laista kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000) ja laista kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000) kunnioittavasti seuraavaa.
Yleistä
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry:n mielestä kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välitystä koskevien lakien (1074/2000 ja 1075/2000) tavoitteet ovat kokonaisuudessaan toteutuneet kohtuullisesti. Nykyiset lait ovat parantaneet vuokra-asuntoa hakevien asemaa, erityisesti oikeusturvaa, lakien voimaantuloa edeltävään tilanteeseen verrattuna. Tältä osin lainsäädäntö on lisännyt luottamusta vuokra-asuntojen välitykseen. Laeissa on SAMOKin näkemyksen mukaan silti vielä joitakin ongelmakohtia, joita SAMOK kommentoi seuraavassa ja joihin SAMOK toivoo oikeusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön puuttuvan. Lähtökohtaisesti asuntoa hakevan asemaa olisi SAMOKin mielestä voitava edelleen vahvistaa nykyisestä.
Yksityiskohtaiset kommentit
Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välitystä koskevien lakien voimaantulon jälkeen määräaikaiset vuokrasuhteet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Mikäli toimeksiantaja on vuokranantaja, asuntomarkkinoilla yleiseksi käytännöksi on muodostunut se, että merkittävä osa asuntojen vuokraussopimuksista tehdään yhden vuoden määräaikaisina, jonka jälkeen ne muuttuvat toistaiseksi voimassa oleviksi. Menettelyllä estetään se, että vuokranantajan ei tarvitse maksaa kuin korkeintaan yksi välityspalkkio vuodessa. SAMOKin mielestä määräaikaiset vuokrasuhteet ovat asuntomarkkinoiden toimivuuden ja joustavuuden kannalta ongelmallisia, ellei määräaikaisuuteen liity jotain perusteltua, esimerkiksi vuokralaisen sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan liittyvää syytä, kuten opiskelua. Määräaikainen vuokrasopimus rajoittaa tarpeettomasti vuokralaisen asemaa ja elämää sekä sitoo hänet tiettyyn asuntoon kohtuullisen pitkäksi ajaksi. Vuosi on opiskelijan ja nuoren elämässä pitkä aika, jolloin elämäntilanteet voivat nopeasti muuttua radikaalisti. Täten SAMOK esittää rajoitettavaksi lainsäädäntöteitse määräaikaisten vuokrasopimusten tekemistä.
Nykyisten kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välitystä koskevien lakien tultua voimaan välityspalkkioiden periminen ainoastaan toimeksiantajalta, yleensä vuokranantajalta, on siirtänyt välityspalkkioista aiheutuvat kustannukset vuokriin asukkaan maksettaviksi. Vapaiden markkinoiden vuokra-asuntojen hintataso onkin voinut korottua pelkästään tämän toimenpiteen johdosta jopa 10 prosenttia. Tämä on vuokra-asunnon hakijan ja vapailla vuokramarkkinoilla asuvan kannalta paitsi ongelmallista, myös epäoikeudenmukaista. Asian kohtuuttomuutta vuokralaisen kannalta lisää se, että vuokranantaja voi vähentää välityspalkkion saaduista vuokratuloista kokonaan. Tältä osin nykyinen lainsäädäntö kaipaisi jonkin tyyppistä korjausta.
SAMOK pitää erityisen valitettavana asiana sitä, että nykyinen lainsääntö mahdollistaa vuokranantajille asunnonvälittäjälle maksamansa välityspalkkion perimisen korotettuna vuokrana vuokralaiselta. Helsingin käräjäoikeus teki lokakuussa 2004 päätöksen, jonka mukaan vuokranantajan on mahdollista periä asunnonvälittäjälle maksamansa välityspalkkio vuokralaiselta korotettuna vuokrana. Menettely heikentää luottamusta asunnonvälitystoimintaa kohtaan ja antaa vuokranantajalle mahdollisuuden kiertää lainsäädäntöä. SAMOK vaatii, että oikeusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyvät välittömästi toimiin asunnonhakijan kannalta kohtuuttoman epäkohdan poistamiseksi.
Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välitystä koskevan lain (1074/2000) 20 §:n 3 momentissa säädetään välityspalkkion määrästä. Säädöksen mukaan välityspalkkion on oltava kohtuullinen tietyt kriteerit huomioiden. Kohtuullisuuden määritelmä on häilyvä ja tulkinnasta sekä tulkitsijasta riippuen sen määrä voi vaihdella merkittävästikin. SAMOKin mielestä voisi olla perusteltua rajata välityspalkkioiden suuruutta nykyistä tiukemmin lainsäädännössä jollain tavalla, esimerkiksi jonkin tyyppisellä portaittaisella mallilla ja asettamalla välityspalkkiolle jokin tietty maksimimäärä.
Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (1075/2000) 5 § säädetään välitysliikkeen vastaavan hoitajan vastuista, luotettavuudesta ja pätevyydestä. Muun välitystä harjoittavan henkilökunnan pätevyydestä tai muista vaatimuksista ei ole nykyisessä lainsäädännössä säädäksiä. Em. lakia koskevan hallituksen esityksen, HE 61/2000, 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ”Toimeksiantajan ja tämän vastapuolen oikeusturvan kannalta on tärkeätä, että liikkeen koko henkilökunta harjoittaa välitystoimintaa laissa edellytetyllä tavalla.” Nykyisessä lainsäädännössä kuitenkin vain vastaava hoitaja yksin vastaa siitä, että välitystoiminnassa noudatetaan hyvää välitystapaa, ja että välitystoimintaa muutenkin harjoitetaan lain mukaisesti.
SAMOK esittää pohdittavaksi, tulisiko ammattimaisesti asunnonvälitystä harjoittavien välitysliikkeiden kaikilla asunnonvälittämistoiminnassa mukana olevilla olla tietty minimiammattipätevyys. Ammattipätevyyden vaatiminen kaikilta välitystä harjoittavilta lisäisi välitystoiminnan luotettavuutta entisestään, mutta toisaalta se lisäisi välitystoiminnan kustannuksia, mikä olisi toimeksiantajien kannalta osin ongelmallista, etenkin, koska välityspalkkioiden suuruudesta säädetään nykylainsäädännössä vain varsin tulkinnanvaraisella tavalla.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAYHDISTYSTEN LIITTO – SAMOK RY
Heikki Kaisto Jani Hyppänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
sosiaalipoliittinen sihteeri Jouni Parkkonen, 020 756 9686
|
|
Viimeksi päivitetty ( 09.01.2007 kello 11:03 )
|
