SAMOK antoi 12.9.2007 lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Lausunnossaan SAMOK totesi suhtautuvansa edelleen kielteisesti korkeakoulutuksen kaupallistamiseen ja kiinnitti huomiota lukuisiin tilauskoulutuksen järjestämiseen liittyviin avoimiin kysymyksiin. SAMOK toteaa, että tilauskoulutusta ollaan aloittamassa vaikka korkeakouluilla ei ole selkeää kuvaa koulutuksen kysynnästä tai kaikista sen toteuttamiseen liittyvistä haasteista. SAMOK toivoo, että toteutuessaan tilauskoulutuksen toteuttamista seurataan tarkasti, jotta tilauskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden oikeusturva toteutuu ja koulutuksen laatu pysyy korkeana.
- - - - - - - - - - - -
Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry lausuu hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta kunnioittavasti seuraavaa.
SAMOK vastustaa tutkintoon johtavan koulutuksen kaupallistamista, eikä tilauskoulutus ole poikkeus. Tästä huolimatta toivomme näkemyksemme tilauskoulutuksesta tulevan huomioiduksi. Tällä hetkellä tilauskoulutukseen liittyy monta avointa kysymystä, jotka olisi tullut selvittää jo ennen esitystä korkeakouluja koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.
Hallituksen esitys tilauskoulutuksen mahdollistamiseksi ammattikorkeakouluissa perustuu liian paljon olettamuksiin suomalaisen tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen toimimisesta vetovoimaisena tuotteena. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa painotetaan tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon tärkeyttä. SAMOKin mielestä tilauskoulutuksen mahdollistavan lakimuutoksen yhteydessä päätöksenteon tukena ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä on rakennettu vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Sillä on vahva sidos aluekehitykseen sekä työelämään. Tuotteistaminen edellyttäisi tutkintojen sisältöihin, opetuksen toteutukseen ja koulutuksen tukipalveluihin muutoksia, jotka vaativat ammattikorkeakouluilta lisäresursseja. SAMOK epäilee, että tilauskoulutuksesta saatavat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia siitä aiheutuvia kustannuksia. Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen sijaan korkeakoulujen tulisi panostaa enemmän täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jotka voivat tuoda ammattikorkeakouluille lisärahoitusta nykyisiä toimintoja kehittämällä. Tällaisen toiminnan lisääminen voisi tehdä tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen mahdollistamisen tarpeettomaksi.
Tilauskoulutus ja koulutuksen tuotteistaminen nähdään usein virheellisesti keinona suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemisessä ja laadukkaan koulutuksen mielikuvan luomisessa. SAMOKin, keväällä 2007, ulkomaalaisille ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille tekemä kysely kuitenkin vahvistaa olettamuksen, että Suomen suurimpana kilpailukeinona kansainvälisesti on maksuton koulutus. Kuten opetusministeriön korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maksutyöryhmän muistio (2005:22) osoittaa, hakeutuvat opiskelijat tällä hetkellä pääasiassa englanninkielisiin maihin opiskelemaan. Edes opetushenkilöstön hyvä kielitaito ei tekisi Suomesta helposti lähestyttävää ja houkuttelevaa opiskelumaata. Tilauskoulutuksen kysyntä
Lakimuutoksen perusteluissa tuodaan esille korkeakoulujen usko tilauskoulutukseen kannattavana tulolähteenä. Opetusministeriön muistio (2005:22) näkee EU/ETA-maiden ulkopuolelle jäävät, kehittyvät valtiot potentiaalisina asiakkaina koulutusmarkkinoilla. Korkeakoulut eivät SAMOKin tiedon mukaan ole tehneet selvityksiä koulutuksen kysynnästä ulkomailla, eikä niiden näkemykseen koulutuksen kysynnästä vetoaminen ole siis perusteltua. Lisäksi opetusministeriön aiempi selvitys keskittyy koulutuksen tuotteistamiseen lukukausimaksujen muodossa, mikä poikkeaa tilauskoulutuksesta huomattavasti. Tilaajan ja opiskelijan koulutustarve sekä motivaatio koulutuksen hankkimisesta on hyvin erilainen.
Pelkkä lyhyen tähtäimen tilauskoulutuksen kysynnän selvittäminen ei ole riittävä. Koulutustarpeen ennakointi pidemmällä aikavälillä on edellytys varsinkin mahdollisten etäkampusten perustamiseksi ja laajamittaisen kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi.
Etiikka tilauskoulutuksessa
Tilauskoulutuksen eettisyyden varmistamiseen ei ole olemassa helposti käytettäviä keinoja, eikä niitä ole lakiesityksessäkään huomioitu. Kansainvälisten sopimusten nojalla emme esimerkiksi voi viedä aseita sotaa käyviin maihin, mutta tilauskoulutuksessa saatetaan kouluttaa esimerkiksi kemian- tai metallitekniikan osaajia sota-alueelle tai tilaajana olevan armeijan palvelukseen. Mielestämme tilaajamaan ihmisoikeustilanne sekä koulutuksen eettisyyden varmentaminen on ehdoton edellytys, ennen kuin tilauskoulutus voidaan sallia.
Koulutuksen tarjoaminen kehittyviin maihin on kannatettavaa, mutta tilauskoulutus ei saa olla yksi Suomen kehitysyhteistyön muodoista. Muutoin voitaisiin todeta määrällisten kehitysyhteistyötavoitteiden täyttyneen, vaikka apua ei olisi suunnattu pienimmässäkään määrin niihin valtioihin, joissa avun tarve on suurin.
Korkeakoulujen tulee vastata siitä, että koulutuksen tilaaja ei peri tilauskoulutuksessa olevilta opiskelijoilta maksuja. Korkeakoulujen tulee myös olla tietoisia siitä, millaisia keskinäisiä sopimuksia tilauskoulutuksessa olevilla opiskelijoilla ja tilaajalla on. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus keskeyttää opintonsa ilman, että siitä aiheutuu heille taloudellista tai muuta vahinkoa. Tilauskoulutuksen seuranta ja jatkotoimenpiteet
Korkeakoulujen toimintaedellytysten säilyminen on tärkeää, ja opetusministeriön esittämä tilauskoulutuksen seuranta on oleellinen osa tilauskoulutuksen vaikutusten arviointia. Seurannan tulee kattaa myös ammattikorkeakoulujen tilauskoulutuksen hallinnointiin ja toteuttamiseen kuluneet resurssit. Seurantaan tulee kuulua myös opiskelijavalintojen tarkkaileminen sekä opiskelijoiden oikeusturvan toteutuminen. Opiskelijavalinnassa tulee noudattaa samoja kriteereitä sekä kelpoisuusvaatimuksia kuin muussakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kokeiluun pääsemiseksi korkeakoulujen tulee osoittaa, miten ne aikovat toteuttaa tilauskoulutusta muun toiminnan kärsimättä, sekä miten ne varmistavat tilauskoulutuksen eettisyyden.
Opiskelijoiden oikeusturvan toteutuminen ja yleinen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää opetuksen toteuttamista Suomessa jo olevissa ammattikorkeakoulujen toimipisteissä. Jotta tilauskoulutuksessa annettava koulutus vastaa muuta tutkintoon johtavaa koulutusta, ei sitä tule räätälöidä liikaa tilaajan tarpeisiin. Tilauskoulutuksen tulee vastata mahdollisuuksien mukaan muuta ammattikorkeakoulussa annettavaa opetusta. Tilauskoulutuksena järjestettyjen kurssien tulee olla avoimia kaikille opiskelijoille.
Mielestämme tilauskoulutuksen aloittamiselle kaavailtu aikataulu on liian tiukka, jotta kyettäisiin varmistamaan tilauskoulutuksen laatu sekä arvioimaan sen taloudellinen kannattavuus. Lisäksi korkeakoulujen vastuulle jätetään liian monen avoimen kysymyksen selvittäminen oman harkintansa mukaisesti. Huonosti toteutettuna tilauskoulutus voi aiheuttaa paljon vahinkoa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiselle. Täten SAMOK esittää lakiesityksen palauttamista takaisin valmisteluun, kunnes tilauskoulutukseen liittyviin avoimiin kysymyksiin on saatu vastaukset. Mikäli tilauskoulutus ei selvitysten jälkeen näytä kannattavalta, tulee olla rohkeutta luopua koko hankkeesta.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAYHDISTYSTEN LIITTO – SAMOK RY
Hannu Murisoja Jani Hyppänen puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, Mikko Majander, 050 389 1004,
koulutuspoliittinen sihteeri, Sakari Heikkilä, 050 389 1014,
