SAMOK antoi lausunnon Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta
Keskiviikkona 12.9.2007 julkaistussa lausunnossa puututtiin erityisesti koulutuksen maksuttomuuteen, laadun kehittämiseen ja ohjauksen parantamiseen. Kehittämissuunnitelman suurimpana heikkoutena SAMOK näkee sen laajuuden. Koko suunnitelman toteuttaminen edellyttää enemmän resursseja, kuin mitä opetusministeriö kykenee takaamaan. SAMOK toivookin lopullisessa kehittämissuunnitelmassa olevan priorisointia ja ministeriöiden tekevän yhteistyötä sen toteuttamisen eteen.
- - - - - - - - - - -
Viite: Lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007-2012
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry lausuu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2007-2012 kunnioittavasti seuraavaa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kannalta kehittämissuunnitelma on pääsääntöisesti hyvä ja kehittämisen painopisteet tavoittelemisen arvoisia. SAMOK kiittää opetusministeriötä erityisesti maksuttoman koulutuksen yhteiskunnallisten etujen tunnustamisesta. Mielestämme koulutuksen maksuttomuuteen ei tule tehdä kehittämissuunnitelmassa esitettyjä poikkeuksia. Koulutuksen laadun kehittäminen on tärkeää. Ensisijaisesti siihen tulee pyrkiä opettajien osaamisen kehittämisellä, opettaja-opiskelija suhteen parantamisella sekä ammattikorkeakoulun tehtävät kattavan perusrahoituksen kautta.
Osaamisen laaja-alaisuus sekä siirrettävyys tukevat duaalimallin mukaista kolmiportaista tutkintorakennetta. Nykyisestä tutkintorakenteesta laajuudellaan tai kapea-alaisuudellaan poikkeavia tutkintoja ei tule luoda työelämän hetkellisiä tarpeita varten.
Kehittämissuunnitelman heikkoutena SAMOK näkee resursseihin nähden ylimitoitetut tavoitteet. Ilman aitoa sitoutumista kaikkien ministeriöiden osalta ei kehittämissuunnitelmaa kyetä toteuttamaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi suunnitelmakaudella on tehtävä priorisointia ja laajaa ministeriöiden välistä yhteistyötä. Kommentoimme seuraavassa tarkemmin kehittämissuunnitelmaa viitaten luonnoksen numeroituihin otsikoihin.
Lisäksi toivomme, että kehittämissuunnitelman lopullinen versio on rakenteeltaan selkeämpi. Asiakirjan rakenne on tällä hetkellä hankala lukijalle, eikä siitä selviä helposti asioiden painoarvo. Koulutusastekohtainen tarkastelu olisi toimivampi esitysmuoto kehittämissuunnitelmalle.
3.1 Väestön koulutustaso
Väestön koulutustason nostaminen on kannatettavaa, mutta se ei saa johtaa koulutuksen laadun heikkenemiseen. Laadukas koulutus takaa suurimman hyödyn opiskelijalle sekä yhteiskunnalle.
Yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia tulee edistää turvaamalla opiskelun esteettömyys, joka käsittää niin rakennusten esteettömyyden sekä apuvälineiden ja palvelujen saavutettavuuden. Esteettömyyden ohella tulee kiinnittää huomiota myös monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin. Näin tuetaan eri väestöryhmien aidosti tasavertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon pitää kiinnittää huomiota etenkin nais- ja miesvaltaisilla aloilla huomioimalla aliedustettuina olevan sukupuolen tarpeet entistä paremmin.
3.2 Osaavan työvoiman saatavuus
SAMOK kiittää tavoitetta opintojen keskeyttämisen vähentämisestä, mutta olisi toivonut samalla suunnitelmaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tavoitteeseen pyritään.
Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa tulee panostaa aidosti työelämäyhteyden ja ammatinvalintapalveluiden kehittämiseen. Tähän sopii muun muassa vierailut työpaikoille ja tutustuminen työelämän ja muun yhteiskunnan toimintaan. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tulee antaa opiskelijalle realistinen ja kattava näkemys jatko-opintomahdollisuuksista sekä antaa valmiudet korkeakouluopiskeluun. Tämä tietovaatimus tulee ottaa huomioon opinto-ohjaajien ja opettajien täydennyskoulutuksessa.
Opinto-ohjaukseen tulee varmistaa riittävät resurssit ja opetushallituksen tulee valvoa opinto-ohjauksen toteutumista. Opinto-ohjauksen ja tukipalveluiden mitoitus tulee tehdä palveluiden todellisen tarpeen mukaan, ei pelkkänä parannuksena nykytilanteeseen nähden. Ammatinvalinnan ohjauksessa yhteistyö opetushallituksen, -ministeriön ja työministeriön välillä on erittäin tärkeää.
Korkeakoulujen opintojen ohjauksen tehostaminen on erittäin tärkeää. Osaavan henkilökunnan kouluttaminen ja palkkaaminen edellyttää taloudellisia resursseja, jotka ammattikorkeakouluille tulee antaa perusrahoituksessa.
3.3 Koulutuksen tehokkuus, läpäisy ja moninkertainen koulutus
Vertailulistojen julkaiseminen korkeakoulujen ja niiden yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta on mielekästä vain, jos tuloksellisuuden mittaamisessa otetaan huomioon laatu. Pelkkä suoritettavien tutkintojen määrä aloituspaikkoihin suhteutettuna ei kerro koulutuksen laadusta.
Koulutuksen tehokkuuden ja läpäisyn parantamiseksi SAMOK esittää lukiosta valmistuvien opiskelijoiden työmarkkinatuen vuoksi pakollisesta ammatilliseen koulutukseen hakemisesta luopumista. Niin sanottu Pakkohakujärjestelmä kuormittaa ammattikorkeakoulujen hakujärjestelmiä ja estää motivoituneita hakijoita pääsemästä opintojen pariin.
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen hakeutuville tulisi olla tarjolla runsaasti nykyistä enemmän ammatinvalintapalveluita, jotta he osaisivat hakeutua itselleen parhaaseen koulutukseen tai ammattiin. Opetusministeriön ja nykyisen työministeriön tulee tehdä tiivistä yhteistyötä näiden palveluiden tuottamisessa.
Opintojen tukipalveluihin kuuluvat muiden ohjauspalveluiden ohella muun muassa opintopsykologipalvelut, joita tulee tarjota niitä tarvitseville opiskelijoille ammattikorkeakouluissa nykyistä enemmän. Näin edistetään opiskelijoiden valmistumista sekä työkykyisyyttä.
SAMOK pitää tärkeänä aiemmin opitun tunnustamisen alakohtaisten suositusten laatimista ja toivoo, että työssä päästään nykyistä konkreettisemmalle tasolle. Erityisen tärkeää on laatia yhteiset kriteerit opitun tunnustamiseksi.
3.4 Rakenteellinen kehittäminen
Esitetty duaalimallin määritelmä on hyvä ja sen ylläpitäminen on tärkeää, jotta pystytään vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan koulutustarpeisiin. Korkeakoulujärjestelmän suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää opetusministeriöltä aktiivisia toimenpiteitä duaalimallin säilyttämiseksi. Alueellisesti luotuja, korkeakoulujärjestelmästä poikkeavia opintopolkuja ei tule hyväksyä.
SAMOK kiittää opetusministeriötä, että se aikoo käynnistää rakenteellisen kehittämisen yksityiskohtaisen toimenpideohjelman vuonna 2008. Toimenpideohjelman suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan myös opiskelijoiden edustus. Opetusministeriön tulee vaatia korkeakouluja pitämään huolta opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustuksesta kaikissa paikallisissa, rakenteellisen kehittämisen hankkeiden, työ- ja ohjausryhmissä. Hankkeilta, joissa opiskelijaedustusta ei ole, tulee evätä rahoitus. Korkeakoulujen välisissä rakenteellisen kehittämisen hankkeissa tulee muistaa korkeakouludemokratia. Kehittämishankkeiden tulee olla ensisijaisesti korkeakoulujen hallitusten eikä niiden ylläpitäjien päätäntävallassa.
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on erittäin tarpeellinen, ja SAMOK haluaa osalliseksi tähän työhön.
3.5 Ohjaus ja rahoitus
Rahoituksen kehittäminen tuloksellisuuteen kannustavaksi on positiivinen uudistus. Tuloksellisuudessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota koulutuksen laatuun. Läpäisyn painoarvon lisäämiseksi tulee ammattikorkeakouluille jatkossa myöntää tuloksellisuusrahaa opinto-ohjauksen avulla tapahtuvasta keskeyttämisten vähenemisestä. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen on jatkossa katettava ammattikorkeakoulujen tehtävien laadukas toteuttaminen.
Resurssien kohdentaminen vapaasti nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen on kannatettava linjaus. Tämä tukee elinikäistä oppimista sekä huomioi väestörakenteen kehityksen alueellisesti.
Tieteelliselle tutkimukselle tehtyjen lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden tulee koskea myös ammattikorkeakouluja.
3.6 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta on tulevaisuudessa merkittävä tekijä etenkin pk-yrityksille näiden pyrkiessä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Ilman ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön osoitettavia lisäresursseja ei innovaatiotoiminta kansallisella tai alueellisella tasolla toteudu elinkeino- ja työelämälle suotuisasti.
Suomen Akatemian tehtäväkentän laajentuminen laiterahoituksen suuntaan on kannatettavaa, ja Akatemian tulee tukea ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä yhtä lailla kuin yliopistojenkin.
3.7 Kansainvälistyminen
Uusien koulutusohjelmien on oltava yhteensopivia Bolognan prosessissa sovitun kolmiportaisen tutkintorakenteen kanssa. Bolognan prosessin eri ulottuvuuksista, kuten Diploma Supplementista ja opintopisteistä, on tiedotettava myös elinkeinoelämälle.
Kansainvälistymisen tulee olla tavoitteena koko organisaation tasolla. Monimuotoinen kansainvälistyminen ei tarkoita pelkästään liikkuvuutta. Jokaiseen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan on sisällytettävä kansainvälinen opiskelumoduuli, jonka voi suorittaa kotimaassa vaihtoehtona opiskelijavaihdolle.
Korkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa tulee huomioida määrällisten indikaattoreiden lisäksi myös laadulliset indikaattorit. Etenkin ulkomaisten opiskelijoiden työllistämisen edistäminen yhteistyössä työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa on tärkeää. Ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvu on huomioitava myös tukipalvelujen laadussa. Suomen kielen ja kulttuurin tuntemus lisäävät merkittävästi ulkomaisten opiskelijoiden valmiuksia kotoutua yhteiskuntaan.
Ammattikorkeakouluista on käytettävä yhdenmukaista englanninkielistä nimeä: University of Applied Sciences. Tämänhetkinen kirjava käytäntö hankaloittaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä kansainvälistä yhteistyötä, opiskelijaliikkuvuutta sekä tutkintojen tunnistamista.
Korkeakoulujen kansallisen kansainvälistymisstrategian valmisteleminen on tarpeellista ja siinä on huomioitava kansainvälisyyden moniulotteisuus. Korkeakoulujen kansainvälistymis- ja kielistrategiatyöhön tulee ottaa mukaan myös opiskelijoiden edustus. Strategioiden toteuttamiseen tulee varata tarvittavat resurssit.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulee jättää lukukausimaksukokeilun ulkopuolelle. Niissä opiskelevien EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on liian pieni luotettavien tulosten saamiseksi sekä kokeiluluontoisen järjestelmän rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymispaineista aiheutuvaa rahoitusvajetta ei saa paikata kehitysyhteistyömäärärahoilla.
3.8 Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajanuorten siirtymistä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen tulee tukea. Opetushenkilökunnalla tulee olla valmiuksia tukea maahanmuuttajanuoria ja kannustaa heitä valitsemaan itselleen mieluinen jatko-opintoväylä. Maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin vaalimisen tukeminen on erittäin tärkeää, mutta myös valtayhteiskunnan asenneilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota.
3.9 Koulutuksen ja työelämän yhteydet ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen
SAMOK kannattaa toisen asteen koulutuksen kehittämistä työelämäläheisemmäksi, sillä näin opiskelija pystyy paremmin hahmottamaan jatkokoulutus- ja uramahdollisuutensa. Opiskelijan työuran ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman tiiviimpi linkittäminen on tarpeen korkeakouluissa.
Yrittäjyysopintojen tarjoamisen valinnaisina kaikille korkeakouluopiskelijoille on hyvä tavoite. SAMOK katsoo, että korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyttä tulee edistä toteuttamalla yrittäjyysopinnot nykyistä vetovoimaisemmalla tavalla. SAMOK pitää haasteellisena tavoitetta kaksinkertaistaa T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä. Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön määritelmästä ei ole yhtenäistä mielipidettä. Opetusministeriön tulee luoda yhtenäistävä suositus tämän mittaamiseksi.
3.10 Tutkinnot
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimike on vakiintumaton ja monella tapaa ongelmallinen. SAMOK vaatii ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeen muuttamista muotoon ”maisteri (AMK)”, joka kertoo selkeästi tutkinnon laajuudesta ja tasosta korkeakoulujärjestelmää tuntemattomallekin. Nimessä on edelleen vahva sidos ammattikorkeakouluun, eikä se hämärrä tutkinnon tunnistettavuutta.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen jatko-opintokelpoisuus tulee selkiyttää.
3.11 Laatu ja laadunvarmistus
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arvioinneissa tulee ottaa paremmin huomioon rakenteellisen kehittämisen aiheuttama nopea muutos. Korkeakoulujen yhdistyessä tulee uuden korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoida kohtuullisessa ajassa.
3.13 Opetuksen kehittäminen
Opinto-ohjausta ja siihen liittyvää uraohjausta tulee olla riittävästi jo peruskoulun yläluokilla. SAMOK korostaa, että opinto-ohjaajien tiedot ja taidot on pidettävä ajan tasalla, ja että oppilaille tulee tarjota realistinen kuva jatko-opinnoista toisen asteen koulutuksessa.
Korkeakouluopintojen alkuvaiheessa opiskelijalle tulee tarjota opiskelussa tarvittavat opiskelutaidot ja -tiedot. SAMOK pitää erittäin tärkeänä, että korkeakoulut tekevät aktiivista opintojen ohjausta koko opintojen ajan. Koulutettuja opinto-ohjaajia tulee olla kaikissa korkeakouluissa ja heitä täytyy olla merkittävästi enemmän kuin nykyään. Korkeakoululla täytyy olla myös eri tilanteisiin sopeutettua ohjausta riittävästi, esimerkiksi harjoittelun ja opinnäytetyön ohjauksessa sekä vaihto-opiskelun yhteydessä. Myös vertaisohjaus on tehokas tapa ohjata opiskelijoita ja sille tuleekin antaa resursseja ja toimintamahdollisuuksia korkeakoulussa.
3.15 Opintotuki
SAMOK on tyytyväinen kehittämissuunnitelman esityksestä opintotukeen elinkustannusten kehityksen perusteella tehtävistä tarkistuksista. Haluamme painottaa, että opintotukeen tulevaisuudessa tehtävät kehittämistoimenpiteet on tehtävä opintorahapainotteisesti. Tällöin tuetaan tehokkaasti päätoimista opiskelua ja taataan koulutuksellinen tasa-arvo. Opintorahaan on palautettava laman aikana poistettu lapsikorotus. Tämä olisi nopeasti toteutettava korjaava toimenpide perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon.
Asumislisän vuokrakaton korotuksen SAMOK katsoo tarpeelliseksi jo lyhyellä aikavälillä. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on luotava yksi tasapuolinen ja ympärivuotinen asumisen tukemisen järjestelmä kaikille sitä tarvitseville.
Opintolainan korkoavustuksen tuloraja on liian alhainen nykyiseen tulotasoon nähden. Tulorajoja tulee korottaa mahdollisimman nopeasti. SAMOKin mielestä korkoavustuksen tulorajan on seurattava yleistä ansiotason kehitystä.
3.16 Opetushenkilöstö
SAMOK näkee hyvänä luonnoksessa olevan esityksen koulutuksen järjestäjille säädettävästä velvoitteesta huolehtia henkilöstön säännöllisestä täydennyskoulutuksesta. Tulee kuitenkin varmistaa, että järjestelmän kautta ei synny turhaa koulutusta ja muutenkin vähien resurssien hukkakäyttöä.
Henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulutuksen painopistelistauksessa SAMOK näkee hyviksi erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottotaidot, erilaisten oppijoiden kohtaamistaidot ja verkko-opetustaidot. SAMOK muistuttaa, että jokaiselle opettajalle kuuluu myös ohjaamistehtävä opetustehtävän lisäksi. Jokaisella opetushenkilöstöön kuuluvalla tuleekin olla hyvät viestintä- ja ohjaustaidot, ja tämä tulee ottaa huomioon täydennys- ja jatkokoulutusta suunniteltaessa.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAYHDISTYSTEN LIITTO – SAMOK RY
Hannu Murisoja Jani Hyppänen puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
koulutuspoliittinen sihteeri, Sakari Heikkilä, 050 389 1014,
